Minulla on blogi. Minulla on myös sähköpostiosoite. Olen web-verkostoitunut sekä ammatillisesti että vapaa-aikana. Kuuntelen musiikkia Spotifyn kautta. Nautiskelen blogitekstejä lukemalla. Työtänikin minä teen tietokoneella ja käytän hyödykseni verkon tarjoamaa tietoa. Apua, olenkohan minä koukuttunut?
Mistä sen tietää, mikä on liikaa?
Asiasta toiseen, luin tänään lehdestä, että uudelleen eläkkeelle siirtynyt mäkikotkamme Janne Ahonen on haka ompelemaan. Siis ompelukoneella. Kilpailupukuja nähtävästi ommellaan, korjataan ja muutellaan. Omaan pukuunsa hän ei ollut kenenkään antanut koskea koko kaudella. Eikä siinä vielä kaikki, hän oli ommellut myös kilpakumppanien pukuja. Artikkelissa mainittiin jopa, että hän oli korjannut vanhan hääpuvun linnanjuhlakäyttöön (olisiko se hänen oman vaimonsa, he ovat varmaankin olleet linnanjuhlissa Jannen saavutusten vuoksi).
Mutta eikö olekin aika hienoa? Mäkikotka on sentään melkoisen miehinen laji, tyttöhyppääjiä ei Suomessa juuri ole. Heitä kylläkin kaivattaisiin, sillä olikohan peräti USA:lla jo aika kova taso naisten mäkihypyssä. Noh, sivuseikka: Janne osaa oikeasti ommella. Kaikki ne, jotka osaavat (ja varsinkin ne, jotka eivät osaa) ommella ompelukoneella, tietävät, ettei se ole kovin helppoa. Tai itse sauman tekeminen toki on, mutta se, että lopputulos näyttää siltä, kuin piti, ei enää olekaan.
Lapsena minulla oli hyvä ystävä, jonka isä oli kirvesmies ja osasi myös ommella. Hän oli ommellut ystäväni äidille (vaimolleen) hienon paitapuseron joululahjaksi. Aattona oli paljastunut, että paita oli liian pieni. Miestä oli kiukuttanut tämä kovasti.
Tähän nähden se, että osaan vääntää ruuvin vääntimellä seinään ei tunnu kummoiselta. Alku kuitenkin.
Oho, hävitin kommenttini. No uusiks! Tiesin tuosta Janne Ahosen ompelusta, sekä mäkipukujen että vaimon mekon. Mutta tiesitkös, että hän on myös suunnitellut oman talonsa? Muistaakseni myös maalaa tauluja, mutta siitä en kyllä mene takuuseen.
VastaaPoistaMäkihyppy on kyllä noista meriiteistä mulle kaikkein vierain, siis ihan konkreettisella tasolla. Voisin kuvitella kauhuni, jos istuisin sukset jalassa siellä puomilla.;)
Hauska tuo Kati Outisen mystinen puuttuminen dokumentista -keskustelu tuolla edellisissä kommenteissa!
No hieno juttu, että jaksoit kirjoittaa sen uusiksi. Ärsyttävää on tuo kommenttien satunnainen katoaminen, joskus on niin itsellenikin käynyt.
VastaaPoistaEn muuten tiennyt, että on talonkin suunnitellut, joskus olen nähnyt kyllä TV-ohjelmaa kodistaan, ja aika näyttävä asumushan kyseessä on kyllä. Yritin googlailla, maalaileeko Janne vielä lisäksi, mutta en löytänyt vahvistusta - eikö se nyt sentään olisi yhdeltä mieheltä jo himppasen liikaa? :D
Älä muuta sano, ompelukoneen poljinta uskallan vielä painaa melko kovaa, mutta en todellakaan jättäisi turvallista puomia pyllyni alla IKINÄ. Hyppyrikauhuinen mäenlaskija, vielä pahempi kuin Eddie Edwards aikoinaan.
On se kamalaa, kun muiden ihmisten elämä alkaa kiinnostaa noin paljon, pitäisihän tässä omassakin olla ihan tarpeeksi ihmettelemistä ja hämmentämistä :) Kaikkea parasta Outiselle joka tapauksessa!