Helsinki ei eilen valistanut hymyileviä kasvojaan missään mielessä: ovi, jonka raottumista toivoin, paiskattiin kiinni. Baarissa tein vaikutuksen mieheen, jota pyysin viemään kieltämättä komean, kauneuttani ylistäneen, ystävänsä pois, sillä tämä oli liian humalassa. Ehkä hän oli tottunut siihen, että ystävä ulkonäkönsä vuoksi saa naiset mukaansa ja toisenlainen toimintatapa ilahdutti.
Taivalla kiitää lentokone, aurinko paistaa vanhan ja lainehtivan ikkunaruudun läpi. Kohta menemme saunomaan, sitten laittautumaan ja viihteelle. Olemme nauttineet hyvästä ruoasta ja seurasta, paljon olemme nauraneet ja vielä enemmän kiroilleet.
Joskus näinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti