Levillä paistaa aurinko. Nukuin junassa käsittämättömän hyvin ja heräsin Jenni Vartiaisen laulamaan Missä muruseni on -biisiin. Se oli ystäväni puhelimessa herätysmusiikkina. Sen hoilaamisella hauskuutin häntä aamutuimaan, kun päästelin ammu-äänelläni "Tuuli tuuuuuuuu-le sinne missä muruuuseniii ooooon". Kaikenkaikkiaan hyväntuulinen aamu. Rovaniemellä pakkasta oli kuusi astetta, mutta tuuli pureva, joten auton odottelu junasta tuntui suorastaan virkistävältä.
Nyt olemme käyneet ostamassa illaksi itsellemme mansikoita ja vaniljavaahtoa sekä kuohuviiniä. Sitä ennen aiomme saunoa ja ottaa rennosti. Tänään emme vielä urheile, vaan ainoa suunniteltu ohjelmanumero on Jenni Vartiaisen konsertin kuuntelu Hullu Poro Areenalla. Viimeksi meno oli siellä niin villiä, että saimme pitää hatuistamme kiinni (vai mistähän siellä kiinni oikein pitäisi pitää, alushousuistaan, ehkä), mutta silloin konsertoikin Lauri Tähkä, Apocalyptican kuulijat olivat aivan eri maata ja jättivät naiset rauhaan. Kumpaanhan ryhmään Jenni Vartiaisen kuulijat asettuvat?
Ostimme myös pinkkejä neilikoita sekä liloja ja valkoisia tulppaaneja, jotka asettelimme hienosti mökistä löytyneeseen mehukannuun. Estetiikan merkitystä ei koskaan pidä väheksyä. Eikä suklaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti