lauantai 13. marraskuuta 2010

Heräämisiä

Aamun käsite on muuttunut kohdallani hyvin venyväksi. Niin voi käydä, jos antautuu öisin varomattomasti kuljettelemaan tarinanpätkiä, jotka elävöittävät mielen niin, että nukahtaminen estyy ja herää kuitenkin aamuisin hoitamaan sen asian, jota työksi kutsutaan.

Lisäksi sain kutsun illanviettoon, joka päättyi siten, että jäin viettämään aikaa minulle ennestään tuntemattomien nuorten naisten joukkoon. Ilon hyrinä minuun jäi koko eilisillasta: älykkäitä, kauniita ja riehakkaita tyttöjä, jotka vielä pelastavat maailman, kukin omalla tavallaan. Kunpa he pysyisivät juuri sellaisina kuin he nyt ovat. Yhtä heistä, häntä, jossa eniten näin kaltaisuuttani, varoitin muuttumasta, vaikka joskus pehmeänä pysyminen vaatii enemmän voimia kuin kilpensä kovettaminen. On outoa, miten kaltaisensa on joskus niin helppo tunnistaa.

Tällaisen uuden lauantaipäivän aloittaminen vaatii omanlaisensa tunnelman. Sen saavutin seuraavien teosten myötä:

Nightwish: Sleeping Sun
Johnny Cash: Hurt (kiitos Nine Inch Nailsille alkuperäisestä)
Viikate: Kuu kaakon yllä
Hector: Olen nielaissut kuun
Leonard Cohen: Hallelujah

Toivottavasti sinun päiväsi on tänään hyvä.

2 kommenttia:

  1. Pakko nostaa tekstistäsi yksi pätkä, nimittäin tuo pehmeänä pysyminen. Ikuisesti lemirunoilijani Tommyn yksi parhaimpia runoja on tämä, joka on ollut vuosia yksi elämäni punainen lanka;)

    Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle! - Tommy Tabermann-

    VastaaPoista
  2. Nyt tuleekin, Susa, vastauksena kokonainen postaus. Silläkin uhalla, että hempeilen liiallisesti (voiko niin edes tehdä?).

    VastaaPoista