Siivooja, kokki ja kosmetologi

Melkein saavutin tavoitteet, jotka olin tälle lauantaipäivälleni asettanut. Heräsin suhteellisen aikaisin aamulla ja ryhdyin tekemään töitä. Teinkin niitä tovin hyvin keskittyneesti, kunnes eräs mies otti minuun yhteyden.

Mies on eräs hyvin vanha ystävä, joka kaipasi kuuntelijaa. Ihmisen elämä voi mennä hyvin monimutkaiseksi hänen itsensä siihen mitenkään vaikuttamatta. Toivottavasti kuuntelemisestani oli jotain apua, sillä kuten hänellekin totesin, kuunnella osaan ja mielipiteenikin kerron, mutta vastauksia minulla ei ole. Kaikkiin asioihin niitä ei ole kenelläkään, on vain valittava jokin tie.

Oli miten oli, tämä asianselvittely lohkaisi hyvän palan aamupäivästä. Päätin siis keskeyttää työni ja siirtyä suoraan imurointiin.

Imuroinnissa muuten vastenmielisintä on imurin kova ääni, ei niinkään itse siivoustoiminta, vaikkei siinäkään mitään hohtoa ole. No, tänään varustauduin. Ensin korville Spotify-lista nappikorvakuulokkeista. Näiden kuulokkeiden päälle toiset, paljon suuremmat kuulokkeet, jotka eristävät tehokkaasti imurin äänen. Olinpa melkoinen näky, mutta eipä sitä ollut kukaan näkemässä. Siistiä tuli, vaihdon vuodevaatteetkin. Sinne on tänään luksusta pujahtaa, puhtaaseen tuoksuvuuteen.

Sitten oli itsensä hemmottelun vuoro. Valmistin itselleni broilerpastaa, sekin on jo ylellisyyttä sinänsä, syön niin vähän lihaa nykyisin. Pastakastikkeen, johon käytin luomukermaa, maustoin paitsi perinteisellä curryllä, myös harissa-tahnalla ja dijon-sinapilla. Ei annoksella ehkä MasterChefissä kovin korkealle olisi kannattanut pyrkiä, mutta minusta se oli aika hyvää. En ole kovin arka kokeilemaan keittiössä, antoipa eräs tuttu keittiömestari hetken työskentelyäni seurattuaan minun käyttää veitsiään (suurin saavutukseni). En raaskinut ostaa parmegiano reggiano -juustoa, sillä palat olivat todella suuria, vaan tyydyin Asmonte-juustoon, joka oikein hienosti sopeutui lastuiksi pastani päälle. Kauniit astiat, lautasliina ja hyvää viikonloppua, urhoollinen siivoja-Unska.

Ensi viikonloppuna on ystävän syntymäpäivä ja minä päätin kokeilla sitä smoky eyes -puikulaani, sillä todennäköisesti lähdemme tutustumaan kaupungin yöelämään. Luin ohjeita mukaan ottamastani lappusesta ja huiskin pötikällä silmien suuntaan. Ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä sekään piirustelu. Kun kuvasin lopputuloksen, näytti minusta siltä, että silmäni ovat päässäni ylösalaisin. Onneksi ne päässä ollessaan näyttävät olevan suunnilleen oikein päin (tiedoksi potentiaalisille sulhoehdokkaille, joita täällä blogissa lienee pilvin pimein, kovin vain hiljaisia ovat). Lisäksi pitäisi tehdä kai tehdä vielä mustat rajaukset, mutta en nyt kokeilussani viitsinyt. Tässä ne kuitenkin ovat, mitäs sanotte, panda vai smoky?

Äänestys on käynnissä.