lauantai 23. lokakuuta 2010

Voi, voi tätä pulaa...

Uskaltaako aikuinen nainen kirjoittaa suudelmista? Ei, mutta kirjoitanpa kuitenkin. Minulle suudelmilla on nimittäin tärkeä merkitys, olipa suhde sitten aluillaan tai jo pitkään kestänyt - ja kaikkihan sen ensimmäisensä muistavat.

Suhteen alussa suudelma on fyysisen yhteensopivuuden mittari ja sellaisena äärimmäisen luotettava. Tämän havaitakseni minun ei ole tarvinnut elämässäni suudella lukuisaa joukkoa miehiä. Toki miehet ovat suudelmissaan yhtä yksilöllisiä kuin he ovat ihmisinäkin. Täydellisen yhteisen sävelen puuttuminen suudelmatasolla johtaa kuitenkin kohdallani siihen, ettei suhde etene suudelmaa pidemmälle.

Huikeimmat suutelijat tunnistaa jo lähestymistavasta, he eivät hosu, vaan lähestyvät herkästi, hitaasti ja varovaisesti, aistikkaasti tunnustellen. He ovat äärimmäisen taitavia elokuvasuutelijoita, jotka vievät naiselta jalat alta ja saavat aikaan välittömän toiveen siitä, että heidät voisi pitää loppuikänsä. Toisen sellaisen olen kohdannut 25-vuotiaana ja toisen tänä kesänä. Miehillä oli keskenään ikäeroa tapahtumahetken mukaan laskettuna 26 vuotta eikä heitä yhdistä yhtään mikään muukaan - paitsi että sellaista ihmistä suutelemalla käy väistämättä kuten Rosvo-Roopen napin ompelijalle: siinä missä napin mukana ommellaan sydän, vievät nämä miehet suudelmallaan naisen sydämen mennessään. Sellaisia miehiä ei unohda koskaan.

Ne muutamat miehet, joiden kanssa olen ollut parisuhteessa, ovat luonnollisesti olleet myös suurenmoisia suutelijoita eivätkä mitenkään sattumalta. Erään viisaan ystävättäreni kanssa havaitsimme myös (valitettavasti myös omissa parisuhteissamme) sen seikan, että kun suhteessa pitkät, intensiiviset suudelmat loppuvat, on jokin pahasti vialla: jokin yhteinen sävel ei enää soi ja ihmiset ovat ajatumassa eri suuntiin. Suudelmassa ilmentyvä läheisyys ja intiimiys ovat mahdottomia silloin, jos suhteessa on särö. Suudelmat saattavat siis parisuhteessakin olla merkityksellisempiä kuin äkkiseltään voisi ajatella.

Kuten elämässä yleensäkin, toista ihmistä on suudelmassakin tultava vastaan. Tunnusteltava, kuunneltava pieniä vihjeitä, mukauduttava ja antauduttava virran vietäväksi. Minä jään toiveikkaana odottelemaan sitä seuraavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti