Tänään palasi nauru. En tarkkaan tiedä, missä vaiheessa sen huomasin, mutta lounaaseen mennessä oli ihan selvää, että olin jossain mielessä palannut takaisin kuoriini kellumasta jostain puolittain itseni ulkopuolelta. Havainnostani riehaantuneena heittelin ihmisille nokkeluuksia, jotka saivat heidät nauramaan kanssani. Naurun palaamisen myötä on mieliala paljon korkeammalla ja ajatukseni täynnä toivoa paremmasta.
Otin tänään sen verran varaslähtöä jouluun, että ostin kuivattuja hedelmiä. Iltapalaksi taisi tulla nakerrettua yksi päärynänpuolikas, kaksi rengasta omenaa, neljä aprikoosia ja kaksi luumua. Syntisen makeaa. Yhtäkään hedelmää ei tuosta pussista selviä jouluun saakka.
Kissa on majoittunut läppälaukkuni läpän päälle. Ei saisi osoittaa niin suurta huolimattomuutta, että unohtaa läpän auki. Iltasella etsin kuitenkin laukkuni sivutaskusta kiireellä hakaneuloja, jolloin laukkurukka jäi auki. Nyt se on perusteellisesti karvaistettu. Kissatyttö näyttää kuitenkin onnelliselta ja jatkaa iltapesuaan silmät tyytyväisyydestä sirrillään.
Iltapesulle suuntaan seuraavaksi minäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti