En muuten tee tätä tahallani. Kunhan istuin kurkku karhien TV:n ääressä ja katsoin siinä kulkevia kuvia ja kuuntelin ääniä. Päädyin ykköskanavalle. Siellä kerrotaan intialaisesta kohdunvuokrauksesta. Juuri tällä hetkellä näytetään onnellisia amerikkalaisäitejä, jotka ovat itse kärsineet kohtusyövästä – oma raskaus on siis täysin mahdoton. Kukaan meistä tuskin voisi moittia heitä siitä, että he haluavat lapsen. Mutta silti.
Ohjelmassa kerrotaan siitä, miten intialainen nainen hyötyy siitä, että kantaa sisällään länsimaisen ihmisen lasta ja saa korvauksena 4000 euroa (summa oli muistaakseni tämän suuruinen). Tällainen summa kattaa vuosien ja vuosien palkan, mutta vieraan miehen lapsen odottaminen on Intiassa suuri häpeä, joten äidin on muutettava pois kotoaan koko raskauden ajaksi. Klinikat ylläpitävät tätä varten asuntoloita, jotka näyttävät paljon pahemmilta kuin vankilat. Lisäksi heitä jäävät kotona kaipaamaan heidän omat lapsensa. Ja lopulta, kun lapsi syntyy, saako nainen päättää, mitä rahoillaan tekee? Onko oikein, että rahalla riistetään ihmisiä kotoaan? Tekisivätkö he tämän ilmaiseksi – vai siksi, että ovat täysin epätoivoisia?
En moiti kohdunvuokrausta sinänsä millään, käsittääkseni se on Suomessakin täysin sallittua – ilman minkäänlaista korvausta. Muistan kerran nähneeni TV:ssä ohjelman, jossa tällainen kohdunvuokraaja kertoi kokemuksestaan, hän oli useamman oman lapsen äiti ennestään ja koki helpotusta siitä, että viimeisintä hänen ei enää tarvitsisi itse hoitaa ja kasvattaa. Hänen tekonsa osoitti äärimmäistä epäitsekkyyttä ja oli rohkea ja jalo.
TV:ssä kuitenkin juuri parhaillaan näytetään, miten kuvausryhmän jäsenet teeskentelevät ranskalaista pariskuntaa, joka haluaa vuokrata kohdun mukavuussyistä: tarinan mukaan nainen oli ollut raskaana kerran itse, mutta oli kokenut raskauden aikana “väsymystä ja pahoinvointia” ja raskauden aikana työssäkäynti oli ollut raskasta. Näillä perusteilla he olivat sopivia ehdokkaita kohdunvuokraukseen. Mitään lääkärintodistuksia ei tarvittu.
Ovatkohan ohjelmaan osallistuneet amerikkalaisperheet nähneet tämän dokumentin ja miltä heistä tämän jälkeen tuntuu? Heidän on pakko tuudittautua siihen, että heidän vuokrauksesta maksamansa raha auttaa intialaisen perheen parempaan elämään ja koettaa unohtaa asuntolat ja kohtaloaan sektion jälkeen itkevän vuokraajan kasvot.
Olen tainnut nähdä tuon samaisen dokumentin joskus aiemmin. Tai siis ainakin oletan, että se oli sama. Kohdunvuokraus toden totta on yksi niistä aiheista, joista voi olla montaa mieltä. Puolesta ja vastaan.
VastaaPoistaItse en ole tainnut päästä selvään lopputulemaan mielipiteestäni. Osa minusta sanoo, että toiminta on eettisesti erittäin arveluttavaa, osa tuntee sympatiaa molempia osapuolia kohtaan.
Toki paljon on kiinni siitäkin, miten prosessi kaikkinensa järjestetään ja hoidetaan. Eettisen tarkastelun kestävän toiminnan ja hyväksikäytön rajaa on vaikea vetää. Niin tai näin, argumentteja löytyy puolesta ja vastaan. Pyöritellä voisi loputtomiin.
Niinhän se on, kuten sanoit, asioita voi pyöritellä loputtomiin. Kuitenkin on kai periaatteessa oikein asettautua aina ensisijaisesti sen osapuolen puolelle, joka on heikommilla. Jos perhe on rahaton ja kaikki muut mahdollisuudet hajoavat tomuksi käsiin, voi ainoa vaihtoehto olla vuokrata kohtu. Silloin voi kyseenalaistaa sen, kuinka vapaaehtoinen uhraus on, jos omat lapset itkevät nälkää, likaisuutta ja kipua.
VastaaPoistaSamaan aikaan kuitenkin, kuten sanoit, ovat minunkin sympatiani kuitenkin edelleen niiden puolella, joille ei omaa biologista lasta suoda.