Hienosti menivät juhlat. Ylioppilastyttönen oli nuori ja kaunis, kodissakin oli tehty remontti, kuten muistin omassa lapsuudenkodissanikin tehdyn silloin, kun minä pääsin ylioppilaaksi. Ylioppilasjuhlat antavat perheille syyn asettaa deadlinen remontin valmistumiselle. Tässä tapauksessa remontin lopputulokset olivat vallankin näyttävät, koti rauhalliseksi ja tyylikkääksi ja toimivaksi remontoitu. Naurahdin ylioppilaan äidille, että jos tyttö nyt saa opiskelupaikan, ei hänellä sitten ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia nauttia kotinsa remontista. Tosin onhan hän jo aikuinen kaikkien mittapuiden mukaan ja oikeutettu nousemaan omille siivilleen. Tuntuu käsittämättömältä, että hän on levännyt käsivarsillani vastaanottamassa nimeään ja nyt hän on paitsi ylioppilas, myös aikuinen nainen. Mikä minä sitten olen? Dinosaurus? Pientä ikäkriisiä pukkasi tuohon väliin.
Kun palasimme retkiltämme takaisin, iski minulle Harley Davidson -typpisen korkeaohjaksisen motoroidun pyörän kuljettaja silmää Keuruun taukopaikalla. Mies oli siilitukkainen ja hennosti ohimoiltaan harmaantunut ja hänen silmänsä vihreän ja ruskean kirjavat, eläväiset silmät, vaikka ikää arvioni mukaan oli 50+ vuotta. Minä tietenkin menin sekaisin pasmoissani, enkä osannut tehdä yhtään mitään. Istuin kuin seipään niellyt. Miksi minulle iskevät yli-ikäiset motoristit silmää juuri, kun olen asettautunut seurustelutilaan? Nytkö minä sitten lähetän oikeanlaisia fiboja? Ja jos, niin miten niistä pääsee eroon? En halua enää lähestymisyrityksiä. Odotin niitä puolitoista vuotta, ja nyt ne ovat tarpeettomia. Onko tämä nyt se kuuluisa Murphyn laki?
Ensi viikoksi on ennustettu todella kuumaa säätä. Maanantaina helleraja ei vielä ylity, mutta koko loppuviikon päästään sitten lähelle kolmeakymmentä, niin väitetään. Makuuhuoneeni on siis muuttuva king-size grilliparilaksi, jossa kypsytetään hitaasti elävää lihaa. Jos olisin ollut viisas, olisin hankkinut tarjouksen ilmalämpöpumpun asennuksesta talvella.
En sitten ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti