Tänään oli lämmintä. Yhtä lämmintä kuin kesäpäivinä tänä kesänä. Ei siis kovin, mutta melko. Kävin ruokaostoksilla. Oli jo hämärää, syksyn saattoi aistia vain ajankohdan pimeydestä. Minä mietin lähtiessäni, etten jaksaisi pukea sukkia. Ja sitten: miksi pukisin, ulkonahan on lämmin. Niin minä matkasin sandaaleissani, varpaat paljaina. Ei palellut. Jalka tosin kastui hieman, sillä jäätelöpakettia valitessani satuin seisahtumaan pakastealtaasta lattialle valuneeseen lätäkköön. Keskityin kuitenkin jäätelön valitsemiseen huolella, sillä Mies saapuu huomenna ja minusta on hauskaa yllättää hänet uusilla jäätelömauilla. Tehtävä tosin muuttuu koko ajan vaikeammaksi, sillä lähes kaikki paketit on jo käyty läpi, paitsi ne, joista hän ei pidä. Tummaa suklaata on myös, vanhemmat toivat sitä tuliaiseksi naapurimaasta (toivat he kuohuviiniäkin, mutta siitä ei ole minulle vähään aikaan iloa - joskus taidettiin tosin synnärillä tarjota kuohuviiniä tuoreille vanhemmille, vaan niin ei enää toimita...). Näin komea paketti on tässä tuliaishasselpähkinäsuklaassa.
Kun palasin kaupasta, oli jo todella pimeää ja kaupungin kadut tyhjät. Takanani nopeaa tahtia taivaltava itsekseen muriseva mies sai minut pelon valtaan. Oli helpottavaa kääntyä kadunkulmasta näkymättömiin, sitten omaan pihaan ja sulkea kotiovi takanaan.
Tämä saattoi hyvinkin olla vuoden viimeinen lämmin ilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti