Kesäyö muuttui sateen myötä kuumasta raikkaksi. Kodissani on kosteaa. Ainakaan kissoista ei enää saa staattisia sähköiskuja silittämisen yhteydessä. Tosin samaan aikaan saa olla huolissaan siitä, kuivuvatko sisään tuodut pyykit koskaan. Jostain syystä Miehen raportin mukaan ilmalämpöpumppuni ei valuta kondenssivettä. En tiedä, miten se on mahdollista ja se huolestuttaa minua.
Laitoin ikkunan kiinni, sillä sateen raikkauden seassa oli havaittavissa savun hajua. Kuulin myös hälytysajoneuvojen ääntä. Havainto oli oikea, löysin selityksen paikallisen sanomalehden nettisivuilta. Ei savua tosiaan ilman tulta. Onneksi ei raportoitu myrkyllisistä savukaasuista.
Tänään koettua:
- rippijuhlat
- koiranpennun sydänmenmurskaava suloisuus
- maukkaiden pitopöytäruokien nauttiminen
- lempeää naureskelua suurelle masulleni
- heinäkuun ensimmäinen salama
Tulin tänne pitkästä aikaa ja minulta pääsi melkein itku. Olet kirjoittanut niin kauniisti esimerkiksi isoäidistäsi. Olen usein (viime aikoina entistä useammin!) miettinyt hieman samaa.. Jos silloin ennen on pärjätty, miksemme pärjäisi nytkin kaiken tämän elämän kanssa. Nykyään on kuitenkin kaikenlaisia mukaavuuksia joita ei ennen ole ollut. Tarkoitan siis kaikkea tässä elämässä, en pelkästään lastenhoitoa tms. Joskus sen ajattelemisesta saa oikeasti vähän voimaa ja sellaista potkua persauksille :)
VastaaPoistaOikein paljon ONNEA teille! Koskas pienokaisen on tarkoitus syntyä?
Minullakin oli eilen rippijuhlat! Samassa kirkossa pidettiin poikasen ristiäiset silloin 15 kesää sitten. Mihin vuodet lienevät vierineet...
VastaaPoistaMilla: Kiitokset kauniista kommentista ja onnitteluista, lokakuussa pitäisi minusta äiti sukeutua, hyvänen aika sentään. Kirjoittelen tunnelmistani silloinkin toki, jahka taas jotenkin olen tolpillani.
VastaaPoistaHoo Moilanen: On tosiaan hassua, kun muistaa elävästi kastejuhlan ja sitten niin nopeasti tuntuu lapsi varttuneen nuoreksi mieheksi tai naiseksi. Onpa vanhin kummilapseni jo päässyt ylioppilaaksi!