Minä sain Rooibokselta blogitunnustuksen. Aivan mahtavaa, *kiitos*. Tarkoitus oli antaa tunnustuksia blogeille, mutta tunnustuksia on jo kovasti jaettu, joten ehkäpä minä vain tyydyn kertomaan jotain blogeista, joita seuraan tai joita olen seurannut. Taitaa olla tapaistani etsiä jokin vaihtoehtoinen tapa toteuttaa asioita.
Oli miten oli, eräs lempiblogeistani oli nyttemmin sulkeutunut Meijerielämää. Sen kirjoittajalta, Lumikolta, sain jopa jotakin konkreettista: palkintona musiikkiäänestykseen osallistumisesta Lumikko lähetti minulle CD-levyn, jonka kappaleet hän oli itse valinnut. Minusta oli äärimmäisen jännittävää saada postissa jotain käsinkosketeltavaa tuntemattomalta ihmiseltä, joka toisaalta tekstiensä vuoksi tuntui hyvin läheiseltä. Oli jännittävää nähdä CD:n kannessa hänen kirjoittamaansa tekstiä ja kuunnella hänen valikoimiaan biisejä. Kuten on mielestäni jännittävää lukea ihmisten valikoimia sanoja, jo pelkästään tapa kirjoittaa kertoo ihmisestä paljon. Saatikka se, mitä hän kirjoittaa. Väistämättä kirjoittaessaan joutuu antamaan itsestään paljon. Siksi pidän kirjailijoita rohkeina: vaikka tarina sinänsä olisi täysin fiktiivinen, on se kuitenkin suoraan kirjailijan yksityisistä ajatuksista ammennettu ja siten osa häntä.
Jos kaipaa rauhallisen unelmoivaa, pysähtynyttä tunnelmaa ja elämän kauneuden muistamista, kannattaa vierailla blogeissa Pieni vihko ja Sivukujilta. Molemmat naiset ovat kirjoituksissaan eteerisiä, älykkäitä ja lämpimiä. He käyttävät kuvia sanojensa tukena. Pidän molempien kuvista ja teksteistä kovasti. Jos heidän bloginsa pitäisi kuvata värinä, sanoisin heille todennäköisesti saman värin, mutta siitä ehkä kaksi eri sävyä.
Mitä kuviin tulee (omassa blogissanihan kuvia ei juuri ole, syynä puhtaasti se, että olen itse aivan surkea kuvaaja), uusi blogituttavuus, jossa on aivan hurmaavia kuvia on Välipala-automaatti. Nimensä mukaan blogi esittelee välipaloja äärimmäisen kauniisti kuvattuna. Tuskin mikään oma välipalani on niin kuvauksellinen. Jopa Mies sanoi kuvia nähdessään, että hän mielellään söisi kuvatun kaltaisia välipaloja minun toimittamanani. Niin söisin kyllä minäkin.
Kirjablogeista lemppareitani ovat Järjellä ja tunteella ja Lumiomena. Molemmat kirjoittajat ovat hyvin tunneälykkäitä ja lämpimiä naisia (niin - näin hassusti sitä lukee ihmisten ihmisyyden rivien välistä). Kirjablogithan ovat mainio lähde esimerkiksi lahjakirjojen mietiskelyyn ja tietysti siihen jos kaipaa omaa luettavaa. Viimeksi lisäsin lukulistaani kirjailijan, joka on Lumiomenan Katjan ystävätär, sillä täytyyhän sitä nyt Katjan ystävän kirja lukea. Saihan myös Pasi Ilmari Jääskeläinen runsaasti uusia lukijoita nimenomaan kirjablogien kautta. Ja ensi vuonna on odotettavissa uutta tuotantoa...
Olkoon tämä ensimmäinen osa blogiesittelyjä-sarjassani. Näitä on tulossa lisää, mutta en halua uuvuttaa teitä kerralla enempää. Ja todettakoon, ettei kyseessä ole mikään paremmuusjärjestys, koska kaikki blogit, joita seuraan, ovat tietenkin niitä parhaita :D.
Nyt suuntaan huomioni toviksi johonkin muuhun. Palataan kuulkaa asiaan, kun on lisää raportoitavaa.
Ai niin, WC on jo melkein valmis...
Oh, voi että... En ajatellut, että joku voisi nähdä blogini tuolla tavalla. Niin kauniisti siitä kerrot, kiitos.
VastaaPoistaOn hämmentävää kuulla, mitä ihmiset omasta blogista ajattelevat. Itse olen ainakin kovin hämmentynyt, että minun ihan tavallinen elämäni ja ajatukseni voivat olla lukemisen arvoisia. Mukavaa, että sain sinut hyvälle mielelle :D
VastaaPoista