Siis aina kannattaa säpsähtää hereille pilkkopimeässä, keskellä yötä ja alkaa ratkoa elämän suuria kysymyksiä. Niitä, joihin ei ole vastauksia, hyvä, jos edes koko kysymystä. Tai koko kysymyksen aiheellisuus on spekulatiivinen.
Oli miten oli, tähän on hyvä käyttää yöaikaa, joka muutoin valuisi hukkaan muistijälkiä jättämättä.
Tosin tänään kylläkin muistin näkemäni unen Nimbus-nimisestä maata ilmakehässä kiertävästä valtavasta tallentavasta digiboksista, joka samalla tarjosi maan asukkaille rajattomat resurssit elokuvia ja muuta viihdettä. Taivaalla kulkiessaan Nimbus päästi tosin sietämätöntä hurinaa ja oli arviolta Helsinki-Vantaan lentokentän kokoinen (kiitoratoineen) musta mötikkä, joka kutakuinkin pimensi auringon ja pudotessaan saisi taatusti aikaan ennenkuvaamatonta vahinkoa. Unessa kyllä mainoksessa kerrottiin, että Nimbus on varustettu sadoilla sensoreilla, jotka heti havaitsisisivat, jos Nimbusin suunta muuttuisi piiruakaan. Havaitsisivat, eivät estäisi putoamasta, mietin minä myrkyllisesti ja samalla kauhuissani. Miten EU saattoi sallia noin ruman, valtavan ja painavan saatikka mölyävän vempaimen ilmatilaamme?
Mutta toisaalta, rajoittamaton määrä elokuvia ja tallennustilaa kaikille halukkaille pilkkahintaan...
Ei varmaan tarvitse sanoa enempää. Minun on aika mennä nukkumaan ja tällä kertaa yritän niin myös tehdä.
Aika scifiä tuo sinun unesi ainakin noin päällisin puolin :) Minä en ole nähnyt noin tekniikantäyteisiä unia. Tai jos olen, en muista niitä.
VastaaPoistaUneni ovat usein kyllä mitä surrealistisimpia ja huomaan muistavani niistä huomattavasti enemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Mielelläni uskon sen olevan seurausta mm. hyvin intensiivisistä kirjoitusjaksoista ja sielun syvien pohjamutien tonkimisesta. Ja nytkin on sellainen kummallisen lepatteleva olo, että melkein odotan jo etukäteen millaisia unia näenkään ensi yönä... Kirjoituttaakin, vaikka juuri tänä aamuna toisaalla kommentoin, että kirjoittaminen on jäänyt vähiin. Olo on kuin lentoon lähdössä.
On totta, että elämässä on kausia, jolloin unia muistaa paljon useammin kuin toisinaan. Joskus kirjoitin unia muistiin sängyn vieressä olevaan muistikirjaan ja silloin muistin ne paljon paremmin, joskus jopa useina öinä peräkkäin.
VastaaPoistaEhkäpä tosiaan oletkin lentoon lähdössä. Ainakin kasvatat voimaa siipiisi. Ei muuta kuin lisää harjoittelua ja nousukiitoon!