torstai 15. marraskuuta 2012

To serve and to protect...

Noin sanoin pienen tyttäreni vauvansinisille ja itkuisille vatsanväänteiden kostuttamille silmille. Että tässä minä olen, äiti. Yritän auttaa kaikessa, missä voin. To serve and to protect. Se minä siis nyt olen, äiti.

Mihinkään en olisi voinut varautua. Kaikki synnytyksestä eteenpäin ja se mukaanlukien oli ja on täynnä odottamatonta. Olen ensimmäisen kerran elämässäni täysin toisen ihmisen palveluksessa. Sen vuoksi ovat päivityksenikin jääneet vähiin. En ole edes ehtinyt lukea blogeja, syötteenlukija näyttänee hurjia lukemia. Kun valvoin yöllä vauvan kanssa, ajattelin, että ehkä voisin lukea blogeja puhelimestani, mutta en ole kokeillut sitä vielä. Olen niin sumussa, etten varmaankaan muistaisi yhtäkään osoitetta.

Mutta minulla on pieni ihme. En voi ymmärtää, miten minusta ja Miehestä on voinut syntyä jotain niin sanoinkuvaamattoman ihanaa.

6 kommenttia:

  1. Oi miten mahtavan suloisia uutisia! Lämpöiset onnittelut teille! <3

    VastaaPoista
  2. Teistä ei olisi voinut muuta syntyäkään kuin sanoinkuvaamattoman ihana uusi ihminen.

    Sydämenlämpöiset onnittelut!

    VastaaPoista
  3. Ooh, olette ihania - sydämelliset kiitokset onnitteluista. Tyttönen lepäilee sohvalla ja vuoroin ähisee ja vuoroin kuulostaa nauravan. Minut hän saa kyllä nauramaan olemuksellaan, hän on erityisen ilmeikäs vauva.

    VastaaPoista
  4. Onnea onnea onnea ihan sydämen pohjasta, Karenina Unska <3 ! Ihana kuulla, että kaikki on hyvin ja että teillä on pieni tytär :). Onnea!

    VastaaPoista
  5. Onnea, onnea, onnea!!! <3 Sinun kuuluukin olla nyt vain omassa kuplassasi rakkaidesi kanssa!

    VastaaPoista
  6. Kiitos onnitteluista Rooibos ja Mirka! On tämä aivan uskomatonta, lähes mahdotonta pukea sanoiksi.

    VastaaPoista