tag:blogger.com,1999:blog-48468268306339980322024-03-19T12:34:04.312+02:00Uneksin arkanapienen ihmisen havaintoja ja ajatuksia elämästäKarenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.comBlogger375125tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-65560325269174487352016-10-11T13:00:00.000+03:002016-10-11T13:00:29.658+03:00Lukeminen kannattaa ainaSain eilen Kertun ja Helmin tarinan päätökseen.
Tai mikä nyt on päätös ja mikä on uusi alku?
Kirja oli sen kaltainen, jonka ei soisi loppuvan. Loppuihan se kuitenkin, sillä niitä kirjoja, joiden ei soisi loppuvan, lukee tietenkin ahnaimmin. Hieno kirja Kolme syytä elää oli ja lukijalleen (minulle) sopivan lempeä (vrt. Lopotti tuonnempana). Suosittelen kirjaa kyllä, ainakin itse pääsin siihen Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-72195282425231313342016-10-09T16:15:00.002+03:002016-10-09T21:20:57.159+03:00Kertun ja Helmin maailmassaMinun tätini nimi on Kerttu. Hän tuli mieleeni, kun ryhdyin lukemaan Tiina Lifländerin kirjaa Kolme syytä elää.
Minua jännitti kovasti tämä kirja. Olin seurannut sen kirjoitusprosessia - oikeastaan sen vaiheita jo ennen kuin kirjailija oli kirjoittanut ensimmäistäkään sanaa romaanistaan. Se oli aikaa, kun tekstin kirjoittanut ei vielä ollut sitä, mitä hän on nyt: kirjailija. Sitten tuli Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-75388971631268066302016-07-28T00:36:00.001+03:002016-07-28T00:36:31.351+03:00Jaksavatko tädit heilua?
Tänään lainalapset lähtivät.
Kaaduin pyörällä, kun yritin kääntää sitä ympäri.
Sain sähköpostilla huonoja uutisia.
Ostin lippuja Suomi-Ruotsi maaotteluun.
Muun muassa sellaista tapahtui tänä aurinkoisena päivänä, joka vielä tuntui helteelle, mutta ei sitä enää ilmeisesti ollut. Minun ihoni ei sitä huomannut, vaan imi lämpöä. Tunnen paniikkia ohimenevästä kesästä, vastahan se Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-59320235186578267312016-07-21T00:18:00.000+03:002016-07-21T00:18:04.580+03:00Hämärä henkiiOn yö. On ihan pakko kertoa, miten hyvä nyt on. Minulla on huoneessani pieni hämärävalo. Kissalta on takut leikattu saksilla irti. Avustajina on ovat toimineet bonuslapsi, oma äitini ja Mies. Tiskasin tänään ensin tiskialtaan ja sitten siinä jatketun perheemme tiskit, sillä astianpesukoneen kapasiteetti tuli täyteen. Ja kaikesta tästä minä nautin.
Mies on tehnyt paljon töitä lapsilauman Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-84960939791837382472016-07-07T15:55:00.000+03:002016-07-07T15:55:10.637+03:00Pinotexiä pintaan?
Vaikka ikää karttuu, tyttöys on pysyvää.
Ikä on jännittävä asia. Miehille se on vähemmän merkityksellinen: heidän hedelmällisyytensä ei pääty ja harmaat ohimot ja parrat koetaan charmikkaiksi. Lieneekö kysymys todellakin siitä, ettei miehen fertiiliys pääty - vanhempaakin miestä voi pitää turvallisesti viehättävänä biologisesta näkökulmasta nuorenkin naisen mielestä, koska mies on Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-35522786759629554822016-07-05T22:58:00.000+03:002016-07-05T22:58:24.413+03:00KesäutopiaaKesä on hienoa aikaa. Lempivuodenaikani ehdottomasti, kuten varmasti valtaosan suomalaisista. Olen kesäihminen siitäkin huolimatta, että olen kärsinyt pahasta heinäallergiasta teinivuosista alkaen. Lieneekö kyse iästä vai mistä, mutta allergia alkoi muutama vuosi sitten hellittää otettaan ja on nyt hävinnyt lähes kokonaan.
Ihmisillä kesään kuuluvat varmasti hyvinkin erilaiset asiat. Minulle ja Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-31643553890151898632016-06-28T00:15:00.001+03:002016-06-28T00:15:22.423+03:00RimanylityksiäJalkapalloa pelataan edelleen.
Koti on päivisin täynnä elämää kun lainalapsetkin viettävät kesälomaa ja ovat paikalla. Iltaisin nostamme Miehen kanssa jalat ilmaan ja juomme tölkillisen olutta puoliksi ja koetamme jaksaa katsoa myöhäisillan jalkapallo-ottelun loppuun asti (Mies kangistuu tässä useammin kuin minä, kun ei ole ole mikään illan virkku - aamuvirkku kylläkin). Tänään nautiskelimmekin Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-71001117298732744612016-06-14T23:49:00.001+03:002016-06-14T23:49:15.770+03:00Enemmänkin sen sellaistaHarrastan blogien lukemista iltaisin. Olen virttänyt mielenkiintoisia blogeja laidasta laitaan Feedlyyn ja iltaisin käyn painamassa refresh-nappulaa ja odotan, montako lukematonta tekstiä ruutuun räpsähtää. Mitä enemmän, sen parempaa ja herkullisempaa. Sisältö on monipuolista ja antoisaa. On vertaistukea vanhemmuuteen, ideoita kotiin ja käsitöihin, kirjoittamisen ja kielen kauneutta ja Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-28807570827642307762016-02-01T00:07:00.001+02:002016-02-01T00:07:06.055+02:00Kaunis ja hyväEhdin äsken nähdä, miten tietokoneen ruudulla kuukausi vaihtui tammikuusta helmikuuhun. En ole koskaan nähnyt sitä tietokoneen ruudulta. En muista koskaan aikaisemmin edes tiedostaneeni sekunnin tarkkuudella kuukauden vaihtumista (ellei joulukuun muuttumista tammikuuksi lueta: sitähän seuraavat lähes kaikki ja ilmassa on ruudin katkua).
Ihmisille on tapahtunut kaikenlaisia ihmeitä: jotkut ovat Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-33942282374445185972015-11-11T11:36:00.001+02:002015-11-11T11:36:14.601+02:00Joulu ja protestilauluKirjoitan, siis olen. Tarkoitan, että kaikki kunnossa, jos joku minua ei-oikeassa-elämässä tunteva on vaikka ollut huolissaan. Arki on vain vienyt mennessään, lapsi aloitti päiväkodin ja mitälie kaikenlaista muuta. Ehkä on tuntunut väliin siltä, ettei olisi mitään kyllin painavaa sanottavaakaan.
Kauhulla olen seurannut nykyisen hallituksen toimia. Aluksi ajattelin hyväntahtoisesti, että he ovat Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-23389385438754698762015-05-31T23:22:00.001+03:002015-05-31T23:22:43.908+03:00Odottamattomien unelmien täyttymyksiäNyt on käynyt niin, että eräs blogitar, jonka kirjoituksia ja piirustuksia olen ilolla lukenut ja kuvia katsellut (suuri fani) julkaiseekin yhdessä toisen kirjoittajan/piirtäjän kanssa oman sarjakuva-albumin (yleisö kohahtaa, kuuluu aplodeja). Se kertoo Sirkus Rinkelin väestä ja se on nyt valmis ja uunituore.
No minä olen fiilistellyt sitä, miltä tuntuu julkaista tällainen oma tuotos (Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-64641493099144618412015-05-10T00:02:00.003+03:002015-05-10T00:02:57.223+03:00Hyvää sunnuntaita, vaikka sateistakinLapsi sattuu näkemään televisiosta Punaisen ristin tietoiskun. Siinä on surullinen nepalilaislapsi, pieni poika. Kaksi ja puolivuotiaani katsoo kuvaa pitkään ja arvaan, että kysymys on tulossa. "Äiti, miksi tuo poika on surullinen?" En halua huijata, enkä puhua tottakaan. Vastaan: "Koska pojan kotona on maa tärissyt ja pojan koti on mennyt rikki". Lapsi näyttää olevan itkuun purskahtamaisillaan. Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-28681775005184142242015-04-05T13:44:00.001+03:002015-04-05T13:44:40.782+03:00Sanomaa kerrakseenLuin vuoden takaisia postauksiani keväältä. Ällistyin, miten pirteältä vaikutin. Ehkä oloni vaatisi lääkärisedän tai -tädin arviota. Ehkä veriarvoja pitäisi syynätä. Tai avata suu ja sanoa pitkä aa. Kummastuttaa. Ostin minä kyllä jotain rautakapseleita, mutta en oikein löydä sellaista aikaa vuorokaudesta, etten söisi maitotuotteita, jotka kaiketi neutralisoivat raudan vaikutuksen.
Lapsi on jo Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-728110721672275542015-04-02T00:34:00.002+03:002015-04-02T00:34:32.217+03:00BlogirikkuriTaisin suorittaa blogirikkuruutta, kun poistin jo kertaalleen julkaisemani tekstin. Pahoittelut siitä.
Yritän kirjoittaa jotain uutta, kun kello ei näytä ihan näin myöhäisiä tunteja. Kerään uusia aistimuksia ja uutta kerrottavaa. Ainahan sitä jotain on. Ehkä lähden kaduille salakuuntelemaan ihmisten elämää, niin kuin Gösta Sundqvistin kerrotaan tehneen. Hän ei kuulemani mukaan oikein suostunut Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-54214509520629009732015-02-14T14:18:00.000+02:002015-02-14T14:18:18.094+02:00Rakkauden päiväTänään rakkauden ja ilmeisesti myös karnevaalien päivä (ainakin huomenna). Päivä, jolloin monissa uskonnoissa laskeudutaan paastoon. En harjoita mitään uskontoa, mutta paastoon pitäisi totisesti laskeutua, muutoin farkut eivät enää kevväämmällä mene kiinni. Mutta haastetta riittää, sillä jatkuvasti tulee näitä ystävänpäiviä ja heti perään laskiaissunnuntaita, joten pullaa piisaa. Kyllähän siis Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-18283392922879020042015-02-07T21:48:00.003+02:002015-02-07T21:48:56.811+02:00Ei yhtään aikuinenJa taas tänään sain huomautuksen siitä, että toimin siinä asemassa, missä olen, väärin. Tai asema on ehkä väärä sana, sanokaamme roolissani. Vedän roolini väärin. Pitäisi olla etäinen, hillitympi, toisenlainen.
Mutta kun en osaa.
Mikä siinä on, että en vain vieläkään osaa. Ja pitäisikö osata? Olla ihan samanlainen kuin muut, tai ainakin sellainen kuin pitäisi olla?
Tottakai se johtaa elämäni Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-61624233078962212882015-02-06T15:48:00.000+02:002015-02-06T15:48:06.370+02:00Ensimmäinen kevätpäiväAamulla, kun avasin kaihtimet, näin auringon. Erilaisen, kuin aikaisemmin, sellaisen hävyttömän kirkkaan ja loistavat hanget. Ensimmäinen ajatukseni oli, että lapsen kanssa on päästävä ulos niin kauan kuin tätä kestää. Kun menimme ulos, kävi ilmeiseksi, että oli kevätpäivä, naapuri sen ääneen sanoikin. Aurinko nimittäin lämmitti tuntuvasti, voi miten ihmeelliseltä se tuntui iholla, vähän kuin Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-37734046855517441642015-02-05T23:54:00.002+02:002015-02-05T23:54:59.825+02:00Haloo, lukeeko kukaan?Lieneekö sillä väliä, lukeeko kukaan, kirjoittaminen sinänsä on arvo. Kuten lukeminenkin minulle nyt, kun olen ymmärtänyt uuden mobiiliteknologian ilot - kirjat, jotka voi viedä puhelimen mukana peittonsa alle iltaisin ja jotka valaisevat itse itseään. Tällä hetkellä luen kirjaa Lumilapsi, joka on minulle todella vaikeaa luettavaa, sillä se porautuu omiin entisiin ja nykyisiinkin kipupisteisiin. Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-78553052650499386322014-12-27T23:31:00.002+02:002014-12-27T23:31:43.197+02:00Yhteenvedon tapainenOlen ollut hiljaa koko loppuvuoden. Mitä kauemman on bloggaamatta, sitä korkeammaksi kynnys kasvaa. Kunnes sitten ymmärtää, ettei sitä lopulta ole. Jos onkin, on se oman pään sisällä ja silloin sen voi muuttaa pumpuliksi tai hattaraksi, kastella sen lämpimällä vedellä ja sulattaa pois.
Saimme valkean joulun, vaikka itse en jaksanut siihen uskoa. Tuntui hienolta katsella ikkunasta pikkuiseni Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-35155711150429904752014-09-28T14:34:00.003+03:002014-09-28T14:34:59.035+03:00Elämä miehen näkökulmastaOlen seurannut innokkaasti uutta miesten valloittamaa Iholla-sarjaa. Olen aivan koukuttunut. Sarjaa lähetetään sellaisena ajankohtana, joka menee päällekkäin lapsen iltatoimien ja sänkyyn viemisen kanssa, joten katson jaksot netistä jälkikäteen. Tällä hetkellä on yksi jakso katsomatta.
Sarja on kyllä sellainen, että jos joku on epätoivoinen suomalaisten miesten suhteen, hänen pitäisi katsoa Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-65178740713433163972014-09-27T15:17:00.000+03:002014-09-27T15:17:43.663+03:00Nuo tuolla toisella puolellaTänään on taas sellainen päivä, tai sanokaamme, että viime päivät ovat jo sellaisia olleet, että kaipaan vahvasti yksinäisyyttä. Eilen yöllä, kun uni vältteli minua ja kuuntelin nukkuvan perheeni tuhinaa, minä ajattelin, että eikö tämä riitä? Juuri nyt kukaan ei vaadi sinulta mitään, tässä olet yksin. Mutta ei se ihan tuntunut riittävän. Unelmissani vaeltelen tuntemattomissa maisemissa yksin ja Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-86878035232758021672014-09-21T15:10:00.000+03:002014-09-21T15:10:49.422+03:00It's payback timeMinä saan kotoiluni keskellä niin paljon iloa ihmisten blogeista, että nyt täytyy kirjoittaa, vaikka ei olisi yhtään mitään sanottavaa. Nimittäin siksi, jos joku muu saa minun blogini lukemisesta yhtä hyvää mieltä, kuin minä muiden, niin se on ehdottomasti sen arvoista.
Jos joku on askartelija, haluan kertoa, että löysin ohjeen, jossa syksyn lehtiä voi säilöä käyttämällä vesi-glyseriini seosta (Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-13330198218827098332014-09-14T16:07:00.000+03:002014-09-14T16:07:32.750+03:00PullollaanSyksy on kaikenlaista pullollaan. On satoa, putoilevia lehtiä, sienikoreja. No, minulla on vähemmän sienikoreja, koska en tunne sieniä. Lisäksi olen onnistunut haalimaan asuinkumppaneikseni henkilöitä, jotka eivät sienistä niin perusta. Silti huomaan joka syksy haaveilevani ala-asteen sienikastikkeesta, sienipiirakoista ja sen sellaisesta. Minä kävin pienessä alakoulussa, jossa oli vain yksi Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-55986865451058622162014-08-16T00:21:00.000+03:002014-08-16T00:21:08.085+03:00Nyt on elokuuMinä olen täällä vieläkin.
Väliin tuli kesä ja heräämiseni kirjojen lukemiseen. Sen verran voin asiaa vielä kommentoida, että Auringon ydin osoittautui myös sivulta 89 eteenpäin loistavaksi kirjaksi ja lukemistani Sinisalon kirjoista tähän mennessä minusta parhaaksi. Suosittelen sitä erittäin lämpimästi heille, jotka arvostavat reaalifantasiaa. Mutta helteestä nauttimiseen ja kirjojen lukemiseenKarenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4846826830633998032.post-91392848648592497462014-07-27T22:51:00.001+03:002014-07-27T22:51:08.888+03:00Kesä, kesä, kesä!Se todellakin tuli. Ensin kesäkuu kärvistelyä 12 asteessa ja sitten PAM, kesä. Ja Miehen kesäloma ja meidän kesälomareissumme, jonka pelkäsin menevän pieleen ja järviveden olevan kylmää, mutta niin kävi, että viikkoa ennen h-hetkeä mittari pinkaisi kesälukemiin ja minä seurasin pintaveden lämpötilaa internetistä - kunnes se ylitti keskimääräisen. Ja niin järvessä puljasi sitten neiti 1 vee Karenina Unskahttp://www.blogger.com/profile/06214789759671350316noreply@blogger.com0